Perustamishistoriaa ja toiminnan kehittyminen
Hyvän mielen talo ry:n perustava kokous pidettiin 4.12. 1989. Kokouksessa oli paikalla 47 ihmistä ja kokouksen puheenjohtajana toimi sosiaalineuvos Saara Saarelma Tampereelta. Yhdistyksen ensimmäiseksi nimeksi vahvistettiin Oulun seudun psykiatristen potilaiden omaiset ry.
Oulun alueella oli ollut muutaman vuoden ajan psykiatristen potilaiden omaisten vertaisryhmätoimintaa, jota diakoniatyö oli tukenut. Omaiset olivat pääasiassa pitkäaikaissairaiden, aikuisten lasten vanhempia ja jossain määrin myös puolisoistaan huolehtivia omaisia. Omaisten vaikea tilanne liittyi suomalaisen hoitojärjestelmän murrokseen, jossa purettiin sairaalapaikkojen määrää ja pyrittiin siirtämään hoidon painopistettä avohoitoon. Useiden näkemysten mukaan tässä ei 1980-luvulla onnistuttu riittävällä tavalla ja erityisesti omaisten hoitovastuulle kotiutui sairaalahoidosta tukea tarvitsevia perheenjäseniä avohoitopotilaina.
Yhdistys perustettiin auttamaan omaisia vertaistuen keinoin ja myös edistämään psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen palveluja. Käytännössä toiminta perustui vertaisryhmätoimintaan, yhteistyöhön muiden mielenterveysjärjestötoimijoiden kanssa sekä vaikuttamistoimintaan, jossa viestinnän keinoin tuotiin esille toisaalta psykiatristen potilaiden hoidon ongelmia ja toisaalta omaisten tuen tarvetta.
Alkuvaiheen toiminnassa painottui kansalaisyhteiskunnan äänen käyttäminen ja vaikuttamistoiminta. Ajatuksena oli, että päättäjiä ja suurta yleisöä on syytä valistaa ja kouluttaa tunnistamaan olemassa olevia ongelmia, jotta osattaisiin tehdä parempia päätöksiä ja suunnattaisiin tarvittavia resursseja asioiden kuntoon laittamiseen. Omaisten aseman huomioimisen lisäksi yhdistys paneutui myös kuntoutujien, silloin käytettiin sanaa mielenterveyspotilaiden, aseman kohentamiseen mm. työtoiminnan avulla. Yhdistyksen nimi vaihtui vuonna 1992 muotoon: Omaiset mielenterveystyön tukena – Pohjois-Suomen yhdistys ry.
Omaisyhdistys käynnisti vuonna 1993 mielenterveyskuntoutujien työtoimintahankkeen yhteistyössä Oulun kaupungin työtoiminnan kanssa. Työtoimintaa jatkettiin vuosien ajan muovisaumaustyöpajana ja kahvila-lounasruokalatoimintana. Työtoiminnassa oli mukana erityisesti pitkäaikaissairaita mielenterveyskuntoutujia, jotka pystyivät tuottamaan osa-aikaisessa työssä laadukkaita myytäviä tuotteita ja palveluja. Toiminta jatkui vuoteen 2009, jolloin verstastoiminta siirtyi Oulun kaupungin toteuttamaksi kuntouttavaksi toiminnaksi ja yhdistyksen ylläpitämä lounasruokala-toiminta vähitellen lopetettiin.
Vuosina 1994–1995 toteutettiin Hyvä mieli -projekti omaisyhdistyksen so. Hyvän mielen talon ja Mielenterveyden keskusliiton yhteistyönä. Hankkeen avulla herätettiin keskustelua mielenterveyspotilaiden ja omaisten selviytymisestä arjessa, pyrittiin hälventämään sairastumiseen ja toipumiseen liittyviä vääriä käsityksiä, keskityttiin ratkaisujen löytämiseen ja keskinäisen auttamisen kulttuurin vahvistamiseen.
Kansainvälistä yhteistyötä
Vuosina 1995–2000 Hyvän mielen talo toteutti ESR-rahoituksella hankkeita, joissa oli mukana myös eurooppalaisia yhteistyöverkostoja. Hyvän mielen Tiedotuskeskus –hankkeen myötä vuodet olivatkin erityisesti viestintään ja kampanjointiin keskittyvä ja (esi)ammatilliseen kuntoutumiseen liittyvien mallien oppimiseen liittyvä ajanjakso yhdistyksen toiminnassa.
Hyvän mielen talon toiminnallisena innovaationa oli potilas- ja omaisjärjestötoiminnan yhdistäminen samaan organisaatioon. Tyypillisesti Suomessa eri kohderyhmät olivat ja ovat pitkään toimineet erillisissä paikallisyhdistyksissä ja valtakunnallisissa liitoissa. Myös erilaisella viestintään- ja kampanjointiin liittyvällä toiminnalla oli suuri merkitys jäsenistölle ja toimintaan osallistuville. Ihmisten mielissä vahvistui toiminnallisena ajatuksena ja ideana ”Hyvän mielen talo” –toiminta, jonka osana Tiedotuskeskuksen neuvontapalvelut herättivät kiinnostusta muissakin toimijoissa. Saimme kiitosta ja hyvää palautetta eurooppalaisilta yhteistyökumppaneiltamme, jotka kävivät tutustumassa toimintaan paikan päällä. Vuonna 2000 yhdistyksen nimeksi vaihtui: Hyvän mielen talo ry - englanniksi Cheerful House.
Projektikehittämisen aika
Seuraavalla vuosikymmenellä Hyvän mielen talo toteutti useita erilaisia projektihankkeita, joissa paneuduttiin tuki- ja neuvontapalvelujen kehittämiseen, kotikuntoutukseen ja asumisneuvontaan, auttavan keskustelun malliin, oma-apuun ja vertaistukeen perustuviin ryhmätoimintoihin, perhekuntoutukseen, kampanjointiin ja Prospect-koulutusohjelman Suomeen soveltuvuuden selvittämiseen sekä juurruttamiseen. Hankkeiden päärahoittajana toimi Raha-automaattiyhdistys.
- Kotikuntoutus –hanke (2000-2004)
- Hyvän mielen auttamispisteen käynnistäminen, Neljä vuodenaikaa –projekti (2001-2005)
- Asumisneuvonta (2003-2005)
- Toipumisen ja kuntoutumisen mahdollisuudet (2002-2006), jossa kehitettiin perhekuntoutus- ja kuntoutuskurssimalli sekä alueelliseen omaistoimintaan menetelmiä omaisryhmien ja omaisryhmänohjaajien toiminnan tukemiseksi.
- PROSPECT –koulutushanke (2004-2007)
- Perhekuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke (2005-2008), jossa kuvattiin mm. Hyvän mielen talon kuntoutumista tukevat ydintoiminnot, vertaistukeen perustuvat kurssimallit, asiakkaiden näkemyksiä ja tietoa hyödyntävä toiminnan arviointi sekä sopimuksellisuuteen perustuva yhteistyö muihin järjestötoimijoihin ja julkisen sektorin mt-palveluja tuottaviin tahoihin.
- Hyvän mielen viikko (2006-2008) ja hyvinvointia kulttuurista toiminta
- PROSPECT –juurruttamishanke (2008-2009)
Hankkeiden avulla kehitettiin henkilökohtaisen auttamisen toimintakäytännöt, ryhmämuotoinen toiminta, yhteisöllinen toiminta, viestintä- ja verkostoituminen, koulutuksellinen tuki ja verkostoyhteistyön käytännöt. Verkostomaista ja alueellista yhteistyötä kehitettiin yhdessä pohjoisen Suomen mielenterveysyhdistysten kanssa. Hyvän mielen talo perusti muiden toimijoiden kanssa Hyvän mielen verkoston ja julkaisi yhteistä verkostolehteä 4–6 krt vuodessa. Lehden levikki oli noin 3000 kpl ja painosmäärä laajempikin, kun lehtiä jaettiin yhteistyökumppanien käyttöön. Lisäksi verkoston jäsenet kokoontuivat vuosittain 2–3-päiväisille verkostopäiville ja muihin pienimuotoisempiin alueellisiin tapaamisiin. Hyvän mielen verkostopäivät olivat alueellinen innovaatio, jota on usein myöhemmin kaivattu pohjoisen järjestöväen kohtaamispaikaksi. Eri syistä Hyvän mielen talon on myöhemmin kohdentunut Oulun alueella tapahtuvaksi toiminnaksi.
2010-luvun toimintaa
Hyvän mielen talo ry keskittyi perustoimintojensa ylläpitämiseen: henkilökohtainen keskusteluapu, monipuolinen vertaisryhmätoiminta, vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja kokemusasiantuntijatoiminta, tapahtumajärjestäminen ja yhteisöllinen toiminta olivat keskiössä.
Perustoimintojen lisäksi toteutettiin erityisesti hyvinvointia kulttuurista –kokonaisuuksia mm. lahjoitusvaroin, Suomen kulttuurirahaston Myrsky-hankerahoituksella ja muilla pienillä avustuksilla. STEA-rahoitteisena toteutui Mielipaletti-hanke, joka kohdennettiin alle 30-vuotiaiden tavoittamiseen taidetoiminnallisiin ja mielen hyvinvointia vahvistavaan toimintaan sekä vuonna 2018 KAAOS – kaupunkikehittämisen hankerahoituksella Mun kaupunki – vaikuttamisen reseptit toimintaa nuorille aikuisille.
Rahoituksellisesti Hyvän mielen talon toimintaan kohdistui 2010-luvulla RAY-rahoitusten leikkauksia erityisesti neuvontapalveluihin ja alueellisen toiminnan resursseihin. Neuvontapalveluissa jouduttiin luopumaan sosiaalineuvonnasta, koulutusneuvonnasta ja työvalmentajien tarjoamasta tuesta. Alueellisessa toiminnassa loppuivat viestinnän henkilöstön työt, oma lehti, verkostopäivät ja monet muut tapahtumat. Toimintojen nähtiin tuolloin olevan julkisten palvelujen ja järjestöpalvelujen välimaastossa tavalla, jossa toiminnot eivät parhaalla tavalla soveltuneet avustusvaroin tuettaviksi.
Toimintojen vakiinnuttamista ja uusia kokeiluja 2020-luvulla
Vuodesta 2019 alkaen nuorten aikuisten kohderyhmälle on tarjottu peruspalveluna Mielipaletti-toimintaa. Kohderyhmänä ovat psyykkisesti kuormittuneet, 18–35-vuotiaat nuoret aikuiset, jotka hyötyvät mielialan hallintaan liittyvien taitojen oppimisesta sekä erilaisista taide- ja luontolähtöisistä toimintamuodoista. Mielipaletin toimintaa on tukenut myös Hyvän mielen talon yhteisöllinen toiminta, jossa on hyödynnetty erilaisia hyvinvointia kulttuurista toimintoja mm. erillisen Paikka auki -osatyökykyisten työllistymisohjelman tuella.
Vuodesta 2020 alkaen Hyvän mielen talossa on toteutettu kokemustoiminnan ja koulutuksellisen tuen toimintaa oman avustuskohteen ja kahden koordinaattorin tuella. Erinomaisesti onnistuneen kokemustoiminnan kehittämisen kautta Hyvän mielen talon omaan toimintaan ja ulkopuolisten tilaajien tarpeisiin on koulutettu useita kymmeniä kokemusasiantuntijoita, joiden palveluja on tilattu hyvinkin monipuolisesti erilaisten toimijoiden toimesta. Kokemusluennot ja kehittämistoiminta, kokemusasiantuntijoiden digitarinat, kulttuurikokemustoimijoiden näyttelyt ym. toimintamuodot monipuolistavat edelleen toimintaa ja mielenterveystyön näkyvyyttä yhteistyöverkostoissa ja Hyvän mielen talon omassa toiminnassa.
Vuoden 2021 alussa Hyvän mielen talossa käynnistyi Opastava tukea psyykkisesti kuormittuneille perheille, joissa on alaikäisiä lapsia -hanke (2021–2023). Toimintaan saatiin valtionavustus Sosiaali- ja terveysministeriön ohjelmasta: Mielenterveysosaamisen vahvistaminen kunnissa. Ohjelman toteutusta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hankkeessa työskenteli työpari ja toiminnan avulla lisättiin perheiden tietoa mielenterveydestä, mielenterveyden häiriöistä ja saatavilla olevista tukimuodoista. Tukea tarjottiin tarvittaessa koko perheelle ja eri näkökulmat huomioiden, autettiin oireilevia vanhempia ja tarjottiin tukea perheen alaikäisille lapsille ja nuorille, joilla on jaksamisen ongelmia. Hankkeen avulla on vahvistettu verkostoitumista alueen muiden mielenterveysalan toimijoiden kanssa ja kehitetty tukea ja palveluja perheiden tueksi. Vuoden 2024 keväästä toiminta vakiintui yhdistyksen toimintaan STEAn rahoittamana perheiden kohtaamispaikkatoimintana.
Kehittämishaasteita
Hyvän mielen talo ry:n kehittämishaasteet kohdistuvat tällä hetkellä siihen, miten parhaiten tavoitamme kohderyhmiämme. Mielenterveysongelmat ja psyykkiset sairaudet koskettavat laajasti eri-ikäistä väestöä ja monipuolisen, riittävän vahvan mielenterveysyhdistystoiminnan avulla voimme tarjota vertaistukea ihmisille erilaisissa elämäntilanteissaan.
Ihmisten huomion tavoittaminen järjestötoimintaan edellyttää sekä osaamista että sitkeää, pitkäjänteistä toimintaa. Jäsenmäärämme on noin 500 jäsentä, joista 2/3 on naisia ja miehiä 1/3.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) tukee toimintaa yleisavustuksella, kohdennetuilla yleisavustuksilla ja projektiavustuksilla. Vuosien 2026–2027 haasteena on sopeutuminen toimintaympäristön muutoksiin, kun kansalaisjärjestöjen roolia vaikutustoiminnan näkökulmasta on kyseenalaistettu ja taloudellisiin resursseihinkin kohdennetaan mittavia leikkauksia.
Vuonna 2026 Hyvän mielen talo osallistuu Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden toteuttamiseen omalla hankkeellaan Voice the Taboo – sano tabu. Hankkeen avulla nostetaan esiin aiheita ja teemoja, jotka koskettavat mielenterveysongelmia kokevia ihmisiä ja heidän omaisiaan. Erilaisten tapahtumien, työpajojen ja tuotosten avulla pyritään avaamaan yhteiseen pohdintaan asioita, joiden kohdalla on tarpeen purkaa koettua stigmaa, joka yhä edelleen mielenterveysongelmiin liittyy. Samalla tuodaan esille Hyvän mielen talon toimijoiden osaamista erilaisten luovien keinojen ja menetelmien käyttämisessä mielenhyvinvoinnin edistämisessä – ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja uudelleen sairastumista vähentävässä toiminnassa.
Visio
Kukaan, omaa tai omaisen kokemusta mielenterveysongelmista omaava, ei jää yksin.
Missio
Hyvän mielen talossa toimivat yhdessä jäsenet ja kohtaamispaikan kävijät, kokemusasiantuntijat, vapaaehtoiset ja harjoittelijat sekä henkilöstö ja luottamushenkilöt. Yhteisen toiminnan avulla tarjoamme osallistumismahdollisuuksia ja vahvistamme osallisuutta vertaistukeen perustuen.
Arvot
Ihmisen sisäisen voiman tunteen kasvaminen
Vertaistukeen ja vuorovaikutukseen perustuva yhteisöllinen toiminta lisää voimavaroja toipumiseen ja selviytymiseen.
Ihmisten tukeminen inhimillisen arvokkuuden säilyttämisessä
Ihmisten arvostava kohtaaminen ja tukea tarjoava vuorovaikutus auttavat itsetunnon säilyttämisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä.
Yhdenvertaisten oikeuksien toteutuminen
Yhdistystoiminnan avulla vaikutetaan myönteisesti kuntoutujien ja omaisten yhteiskunnalliseen asemaan ja oikeuksien toteutumiseen.
Ruohonjuuritason osaamisen ja kokemustiedon arvostaminen
Hyvän mielen talon toiminnassa arvostetaan moniasiantuntijuutta ja erityisesti tuetaan kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä omassa toiminnassa ja mielenterveystyön kehittämisessä.
Toiminta-ajatus/strategia
Meillä on aikaa sinulle.
Hyvän mielen talon perustehtävä
Hyvän mielen talo ry järjestää voimavaralähtöistä, arvostavaan kohtaamiseen perustuvaa toimintaa ja toimintamahdollisuuksia ihmisille, joilla on oma tai läheisen kokemus mielenterveyden häiriöistä ja niistä toipumisesta. Toiminnalla helpotetaan omaisten ja läheisten huolen kantamisen taakkaa ja vähennetään ihmisten kokemuksia yksin jäämisestä ja eristyneisyydestä.
Hyvän mielen talo ry:n sääntöjen mukainen toiminnan tarkoitus
Hyvän mielen talo ry vahvistaa toiminnallaan ihmisten mielen hyvinvointia, ennaltaehkäisee mielenterveyden häiriöitä ja tukee toipumista. Hyvän mielen talo ry tarjoaa mahdollisuuden jäsenyyteen vapaaehtoisesta mielenterveystyöstä kiinnostuneille ihmisille. Erityisesti jäsenyys sopii kaikille, joilla on läheisen tai oma kokemus mielenterveyden häiriöistä tai psyykkisestä sairastumisesta. Hyvän mielen talo edistää mielenterveyskuntoutujien ja omaisten vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia.
Toiminnassaan Hyvän mielen talo kunnioittaa moniasiantuntijuutta ja edistää mielenterveyskuntoutujien, omaisten ja auttamistyön ammattilaisten vuoropuhelua.
Hyvän mielen talo ry:n toiminta voi olla paikallista, alueellista tai myös valtakunnallista mielenterveysjärjestötoimintaa, käytössä olevien resurssien ja olemassa olevan tarpeen pohjalta järjestettynä. (Hyvän mielen talo ry, säännöt 2§)
Yhdistyksen nimihistoria
6.7.2000 alkaen Hyvän mielen talo ry (engl. Cheerful House)
26.10.1992 - 5.7.2000 Omaiset mielenterveystyön tukena - Pohjois-Suomen yhdistys ry
27.12.1989 - 25.10.1992 Oulun Seudun Psykiatristen Potilaiden Omaiset ry
Hyvän mielen talo -nimen keksi vuonna 1996 Mielenterveyden keskusliiton aluesihteeri (myöhemmin pitkäaikainen toiminnanjohtaja) Timo Peltovuori. Nimi kuvasi aluksi paikallisten mielenterveysjärjestöjen yhteistyötä ja sitä käytettiin vierailupaikan nimenä, kun silloinen tasavallan presidentti Martti Ahtisaari vieraili tutustumassa yhdistyksen toimintaan heinäkuussa 2015. Myöhemmin nimi vaihdettiin yhdistyksen viralliseksi nimeksi.
Perustamiskokous 4.12.1998, rekisterinumero 151923, ly-tunnus: 0854121–5
Toimitilat (alkaen 14.11.2016) keskellä Oulua, Vaaranpuiston laidalla: Kauppurienkatu 23, 90100 Oulu.
Hyvän mielen talon kettulogon, ’halaavat ketut’ on kehittänyt tekstiilialan yrittäjä Maire Laukkanen (Vassuska -liike ja tuotteet). Hän piirsi lyijykynäpiirroksena ensimmäisen luonnoksen logoa varten. Logossa kuvataan yhteisöllisyyttä ja lämpöä, joka Hyvän mielen talon toiminnassa on mahdollista tavoittaa. Ketut ovat myös hyvin sopeutuvia erilaisiin ympäristöihin ja tätä tavoittelemme yhdistystoiminnassakin. Hyvän mielen talon sloganeita ovat Sydämellä näkee hyvän, Kierrätä hyvää mieltä, Meillä on aikaa sinulle ja Varjosta valoon.
Hyvän mielen talon saamat tunnustukset ja palkinnot
20.5.1997 Kansalaistoiminnan tunnustuspalkinto Hyvän mielen talo ja toiminnanjohtaja Solja Peltovuori, Sosiaaliturvan keskusliitto ry
22.11.1997 Suomen mielenterveysseuran Mielen mahdollisuudet -palkinto Irja Rantasen rahastosta.
1.6.2000 Erityiskiitos, kunniakirja, Koti särkyneelle mielelle -kampanja ja kampanjan suojelija Tellervo Koivisto
2002 Maailman lapset kiittävät – kunniakirja osallistumisesta Unicef-kaupunki Oulu 2002-kampanjaan
12.12.2011 Kunniakirja vuoden 2011 vapaaehtoistoiminnasta: Mielenterveyskuntoutujien omaisten vertaistukiryhmät Lapin ja Pohjois-Suomen alueella, VARES vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen resurssikeskushanke
4.12.2014 Kunniakirja 25 vuoden toiminnasta vapaaehtoisen mielenterveystyön hyväksi, Mielenterveyden keskusliitto
2019 Kunniakirja yhteistyöstä Sotkamon mielenterveyden tuki ry:n kanssa
21.2.2023 Vuoden Mielen hyvinvoinnin edistäjän diplomi, Kunta- ja aluepäättäjät sekä SDP:n Oulun vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkaat2023
5.11.2024 Pohjois-Pohjanmaan liiton järjestöteko -palkinto, Hyvän mielen talon Prospect-koulutusohjelmakokonaisuudesta.
Hyvän mielen talon puheenjohtajat
Aira Huovio 12/1989–8/1995
Antero Aalto 9–12/1995
Tapani Kallanranta 1996–1999
Leena Piikivi 2000–2011
Marja-Liisa Karttunen 2012–2013
Päivi Vuokila-Oikkonen 2014–2019
Karoliina Hannula 2019–2025
Hyvän mielen talon kunniajäsenet
Saara Saarelma, Irma Kupiainen, Leena Piikivi, Marja-Liisa Karttunen, Päivi Vuokila-Oikkonen.
Toiminnanjohtajat
1) Solja Peltovuori 9/1995–5/2025 (järjestösihteeri 9/1993–8/1995
2) Päivi Isojärvi 1.11.2011-31.5.2013 toiminnanjohtaja, sijainen
3) Suvimaria Saarenpää 6/2025 – edelleen
yhteydet: suvimaria.saarenpaa@hyvanmielentalo.fi, 044 721 4277