Tietoa yhdistyksestä
-

 

Perustamishistoriaa ja toiminnan kehittyminen
Hyvän mielen talo ry:n perustava kokous pidettiin joulukuussa 1989. Yhdistyksen ensimmäiseksi nimeksi tuli tuolloin Oulun seudun psykiatristen potilaiden omaiset ry.

Oulun alueella oli ollut muutaman vuoden ajan psykiatristen potilaiden omaisten vertaisryhmätoimintaa, jota diakoniatyö oli tukenut. Omaiset olivat pääasiassa pitkäaikaissairaiden, aikuisten lasten vanhempia ja jossain määrin myös puolisoistaan huolehtivia omaisia. Omaisten vaikea tilanne liittyi suomalaisen hoitojärjestelmän murrokseen, jossa purettiin sairaalapaikkojen määrää ja pyrittiin siirtämään hoidon painopistettä avohoitoon. Useiden näkemysten mukaan tässä ei 1980-luvulla onnistuttu riittävällä tavalla ja erityisesti omaisten hoitovastuulle kotiutui sairaalahoidosta tukea tarvitsevia perheenjäseniä avohoitopotilaina.

Hyvän mielen talo ry perustettiin auttamaan omaisia vertaistuen keinoin ja myös edistämään psykiatrisen hoidon tilannetta. Käytännössä toiminta perustui vertaisryhmätoimintaan, yhteistyöhön muiden mielenterveysjärjestötoimijoiden kanssa sekä vaikuttamistoimintaan, jossa viestinnän keinoin tuotiin esille toisaalta psykiatristen potilaiden hoidon ongelmia ja toisaalta omaisten tuen tarvetta.

Alkuvaiheen toiminnassa painottui kansalaisyhteiskunnan äänen käyttäminen ja vaikuttamistoiminta. Ajatuksena oli, että päättäjiä ja suurta yleisöä on syytä valistaa ja kouluttaa tunnistamaan olemassa olevia ongelmia, jotta osattaisiin tehdä parempia päätöksiä ja suunnattaisiin tarvittavia resursseja asioiden kuntoon laittamiseen. Omaisten aseman huomioimisen lisäksi yhdistys paneutui myös kuntoutujien, silloin käytettiin sanaa mielenterveyspotilaiden, aseman kohentamiseen mm. työtoiminnan avulla. Yhdistyksen nimi vaihtui vuonna 1992 muotoon: Omaiset mielenterveystyön tukena – Pohjois-Suomen yhdistys ry.

Omaisyhdistys käynnisti vuonna 1993 mielenterveyskuntoutujien työtoimintahankkeen yhteistyössä Oulun kaupungin työtoiminnan kanssa. Työtoimintaa jatkettiin vuosien ajan muovisaumaustyöpajana ja kahvila-lounasruokalatoimintana. Työtoiminnassa oli mukana erityisesti pitkäaikaissairaita mielenterveyskuntoutujia, jotka pystyivät tuottamaan osa-aikaisessa työssä laadukkaita myytäviä tuotteita ja palveluja. Toiminta jatkui vuoteen 2009, jolloin verstastoiminta siirtyi Oulun kaupungin toteuttamaksi kuntouttavaksi toiminnaksi ja yhdistyksen ylläpitämä lounasruokala-toiminta vähitellen lopetettiin.

Kansainvälistä yhteistyötä
Vuosina 1995-2000 Hyvän mielen talo toteutti ESR-rahoituksella hankkeita, joissa oli mukana myös eurooppalaisia yhteistyöverkostoja. Hyvän mielen tiedotuskeskus –hankkeen myötä vuodet olivatkin erityisesti viestintään ja kampanjointiin keskittyvä ja (esi)ammatilliseen kuntoutumiseen liittyvien mallien oppimiseen liittyvä ajanjakso yhdistyksen toiminnassa.

Hyvän mielen talon toiminnallisena innovaationa oli potilas- ja omaisjärjestötoiminnan yhdistäminen saman organisaation sisään. Tyypillisesti Suomessa eri kohderyhmät olivat pitkään toimineet (ja edelleenkin toimivat esim. valtakunnallisissa liitoissa) erillisissä järjestöissä. Myös erilaisella viestintään- ja kampanjointiin liittyvällä toiminnalla oli suuri merkitys jäsenistölle ja toimintaan osallistuville. Ihmisten mielissä vahvistui myös toiminnallisena ajatuksena ja ideana ”Hyvän mielen talo” –toiminta, jonka osana Tiedotuskeskuksen neuvontapalvelut herättivät kiinnostusta muissakin toimijoissa. Vuonna 2000 yhdistyksen nimeksi vaihtui: Hyvän mielen talo ry - englanniksi Cheerful House.

Projektikehittämisen aika
Seuraavalla vuosikymmenellä Hyvän mielen talo toteutti useita erilaisia projektihankkeita, joissa paneuduttiin tuki- ja neuvontapalvelujen kehittämiseen, kotikuntoutukseen ja asumisneuvontaan, auttavan keskustelun malliin, oma-apuun ja vertaistukeen perustuviin ryhmätoimintoihin, perhekuntoutukseen, kampanjointiin ja Prospect-koulutusohjelman Suomeen soveltuvuuden selvittämiseen sekä juurruttamiseen. Hankkeiden päärahoittajana toimi Raha-automaattiyhdistys.

- Kotikuntoutus –hanke (2000-2004)
- Hyvän mielen auttamispisteen käynnistäminen, Neljä vuodenaikaa –projekti (2001-2005)
- Asumisneuvonta (2003-2005)
- Toipumisen ja kuntoutumisen mahdollisuudet (2002-2006), jossa kehitettiin perhekuntoutus- ja kuntoutuskurssimalli sekä alueelliseen omaistoimintaan menetelmiä omaisryhmien ja omaisryhmänohjaajien toiminnan tukemiseksi.
- PROSPECT –koulutushanke (2004-2007)
- Perhekuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke (2005-2008), jossa kuvattiin mm. Hyvän mielen talon kuntoutumista tukevat ydintoiminnot, vertaistukeen perustuvat kurssimallit, asiakkaiden näkemyksiä ja tietoa hyödyntävä toiminnan arviointi sekä sopimuksellisuuteen perustuva yhteistyö muihin järjestötoimijoihin ja julkisen sektorin mt-palveluja tuottaviin tahoihin.
- Hyvän mielen viikko (2006-2008) ja hyvinvointia kulttuurista toiminta
- PROSPECT –juurruttamishanke (2008-2009)

Hankkeiden avulla kehitettiin henkilökohtaisen auttamisen toimintakäytännöt, ryhmämuotoinen toiminta, yhteisöllinen toiminta, viestintä- ja verkostoituminen, koulutuksellinen tuki ja verkostoyhteistyön käytännöt. Verkostomaista ja alueellista yhteistyötä kehitettiin yhdessä pohjoisen Suomen mielenterveysyhdistysten kanssa. Hyvän mielen talo perusti muiden toimijoiden kanssa Hyvän mielen verkoston ja julkaisi verkostolehteä 4-6 krt vuodessa. Lehden levikki oli noin 3000 kpl. Lisäksi verkoston jäsenet kokoontuivat vuosittain 2-3 päiväisille verkostopäiville ja muihin pienimuotoisempiin alueellisiin tapaamisiin. Hyvän mielen verkostopäivät olivat alueellinen innovaatio, jota ollaan usein myöhemmin kaivattu pohjoisen järjestöväen kohtaamispaikaksi. Eri syistä Hyvän mielen talon on myöhemmin kohdentunut vain Oulun alueella tapahtuvaksi toiminnaksi.

2010-luvun toimintaa
Hyvän mielen talo ry keskittyi perustoimintojensa ylläpitämiseen: yksilöllinen keskusteluapu, monipuolinen vertaisryhmätoiminta, vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja kokemustoiminta, tapahtumajärjestäminen ja yhteisöllinen toiminta olivat keskiössä.

Perustoimintojen lisäksi toteutettiin erityisesti hyvinvointia kulttuurista –kokonaisuuksia mm. lahjoitusvaroin, Suomen kulttuurirahaston Myrsky-hankerahoituksella ja muilla pienillä avustuksilla. STEA-rahoitteisena toteutui Mielipaletti-hanke, joka kohdennettiin alle 30-vuotiaiden tavoittamiseen taidetoiminnallisiin ja mielen hyvinvointia vahvistavaan toimintaan sekä vuonna 2018 KAAOS – kaupunkikehittämisen hankerahoituksella Mun kaupunki – vaikuttamisen reseptit toimintaa nuorille aikuisille.

Rahoituksellisesti Hyvän mielen talon toimintaan kohdistui 2010-luvulla RAY-rahoitusten leikkauksia erityisesti neuvontapalveluihin ja alueellisen toiminnan resursseihin. Neuvontapalveluissa jouduttiin luopumaan sosiaalineuvonnasta, koulutusneuvonnasta ja työvalmentajien tarjoamasta tuesta. Alueellisessa toiminnassa loppuivat viestinnän henkilöstön työt, oma lehti, verkostopäivät ja monet muut tapahtumat. Toimintojen nähtiin tuolloin olevan julkisten palvelujen ja järjestöpalvelujen välimaastossa tavalla, jossa toiminnot eivät parhaalla tavalla sovellu avustusvaroin tuettaviksi.

Toimintojen vakiinnuttamista ja uusia kokeiluja 2020-luvulla

Vuodesta 2019 alkaen nuorten aikuisten kohderyhmälle on voitu vakiintuneemmin tarjota Mielipaletti-toimintaa. Kohderyhmänä ovat psyykkisesti kuormittuneet, 18-35-vuotiaat nuoret aikuiset, jotka hyötyvät mielialan hallintaan liittyvien taitojen osaamisesta sekä erilaisista taide- ja luontolähtöisistä toimintamuodoista. Mielipaletin toimintaa on tukenut myös Hyvän mielen talon yhteisöllinen toiminta, jossa on hyödynnetty erilaisia hyvinvointia kulttuurista toimintoja mm. erillisen Paikka auki -osatyökykyisten työllistymisohjelman tuella. 

Vuodesta 2020 alkaen Hyvän mielen talossa on toteutettu kokemustoiminnan ja koulutuksellisen tuen toimintaa oman avustuskohteen ja kahden koordinaattorin tuella. Erinomaisesti onnistuneen kokemustoiminnan kehittämisen kautta Hyvän mielen talon omaan toimintaan ja ulkopuolisten tilaajien tarpeisiin on koulutettu useita kymmeniä kokemusasiantuntijoita, joiden tilaukset ovat olleet jatkuvamminkin kasvussa. Kokemusluennot ja kehittämistoiminta, kokemusasiantuntijoiden digitarinat, kulttuurikokemustoimijoiden näyttelyt ym. toimintamuodot monipuolistavat edelleen toimintaa ja mielenterveystyön näkyvyyttä yhteistyöverkostoissa ja Hyvän mielen talon omassa toiminnassa.

Vuoden 2021 alussa Hyvän mielen talossa käynnistyi Opastava tukea psyykkisesti kuormittuneille perheille, joissa on alaikäisiä lapsia -hanke (2021-2023). Toimintaan saatiin valtionavustus Sosiaali- ja terveysministeriön ohjelmasta: Mielenterveysosaamisen vahvistaminen kunnissa. Ohjelman toteutusta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hankkeessa työskenteli työpari ja toiminnan avulla on lisättiin perheiden tietoa mielenterveydestä, mielenterveyden häiriöistä ja saatavilla olevista tukimuodoista. Tukea tarjottiin tarvittaessa koko perheelle ja eri näkökulmat huomioiden, autettiin oireilevia vanhempia ja tarjottiin tukea perheen alaikäisille lapsille ja nuorille, joilla on jaksamisen ongelmia. Hankkeen avulla on vahvistettu verkostoitumista alueen muiden mielenterveysalan toimijoiden kanssa ja kehitetty tukea ja palveluja perheiden tueksi. Vuoden 2024 keväästä toiminta vakiintui yhdistyksen toimintaan STEAn rahoittamana toimintana.

Kehittämishaasteita

Hyvän mielen talo ry:n kehittämishaasteet kohdistuvat tällä hetkellä siihen, miten parhaiten tavoitamme kohderyhmiämme. Mielenterveysongelmat ja psyykkiset sairaudet koskettavat laajasti eri-ikäistä väestöä ja monipuolisen, riittävän vahvan mielenterveysyhdistystoiminnan avulla voimme tarjota vertaistukea ihmisille erilaisissa elämäntilanteissaan.

Ihmisten huomion tavoittaminen järjestötoimintaan edellyttää sekä osaamista että sitkeää, pitkäjänteistä toimintaa. Jäsenmäärämme on noin 500 jäsentä, joista 2/3 on naisia ja miehiä 1/3.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) tukee toimintaa yleisavustuksella, kohdennetuilla yleisavustuksilla ja projektiavustuksilla. 

 

Lisätietoa:

Solja Peltovuori, toiminnanjohtaja
solja.peltovuori@hyvanmielentalo.fi
041 466 7682