Mielen hyvinvointia vapaaehtoistyöstä

Jokainen meistä on varmasti kokenut ja tulee kokemaan elämässään enemmän tai vähemmän aallonpohjia sekä -harjoja: elämä ei ole aina tasaista, eikä se silloin olisikaan elämän makuista!  Elämässä voi tapahtua yllättäviä asioita ja vastoinkäymisiä, mielen hyvinvointi voi järkkyä. Silloin on tärkeää löytää itselleen tasapainoa elämään.

Tasapainoa voi lähteä hakemaan esimerkiksi pohtimalla mielen hyvinvointia ja siihen liittyviä tekijöitä. Mistä kaikesta mielen hyvinvointi koostuu? Mielen hyvinvointiin liittyy mielekäs arki, hyvä arjen rakenne: sopivasti lepoa ja kiinnostavaa tekemistä. Mielenterveyskuntoutujana arjen rakenteen luominen voi olla haastavaa ja mielekästä tekemistä ei ehkä tahdo löytyä. Suuntautuminen muiden ihmisten pariin usein helpottaa ja tästä matalan kynnyksen mahdollisuus on erilainen järjestötoiminta ja vapaaehtoistehtävät. Vapaaehtoinen voi itse määritellä työnsä määrän ja milloin on käytettävissä. Sopivin askelin voi löytää tasapainoa omaan elämäänsä.

 

Minustako vapaaehtoinen?

Vapaaehtoisena voi toimia monenlaisissa tehtävissä. Hyvän mielen talo tarjoaa useita eri vaihtoehtoja, mihin voi itse vaikuttaa. Vapaaehtoistyö näyttää myös hyvältä ansioluettelossa ja siinä saa arvokasta kokemusta työelämää varten.

Jos haluat toimia vapaaehtoisena paikan päällä, voit esimerkiksi osallistua olohuonetoimintaan, postitusasioihin tai ohjata ryhmää valitsemaasi aihepiiriin liittyen. Vapaaehtoisille on myös kertaluontoisia tehtäviä, kuten retkiä, tapahtumia, työpajoja tai tuokioita työtekijän kanssa tai itsenäisesti. Vapaaehtoistyötä voi tehdä myös etänä: vapaaehtoinen voi perustaa esimerkiksi chat-ryhmän Tukinettiin tai kouluttautua Toivo-vertaistukisovellukseen vertaistukijaksi. Jos ilmaiset itseäsi kirjoittamalla, voit kirjoittaa jutun Hyvän mielen talon blogiin tai ilmoittautua Instagram-vapaaehtoiseksi.

Osallistua voi matalalla kynnyksellä, ihmisen ei tarvitse olla valmis vaan voit osallistua omana itsenäsi ja päästä kehittämään taitojasi. Jokaisessa meistä on vahvuutemme ja heikkoutemme. Omien vahvuuksien pohtiminen on hyödyllistä ja niiden tiedostaminen vahvistaa itsetuntoa.

 

Erilleen yksinäisyydestä

Parhaimmillaan vapaaehtoistyöstä voi löytää itselleen kannustavia työkavereita, uusia tuttuja tai jopa elinikäisiä ystäviä. Vapaaehtoistyön kohde kannattaa valita omien mielenkiinnonkohteiden mukaan, silloin todennäköisesti tapaat ihmisiä, joilla on samantyyppiset arvot tai elämäntilanne kuin sinulla. Hyvän mielen talon tavoitteena on vahvistaa ihmisten mielen hyvinvointia, ennaltaehkäistä mielenterveyden häiriöitä ja tukea toipumista. Vapaaehtoistyössä olen huomannut löytäneeni ihmisiä, jotka ovat kokeneet samankaltaisia haasteita ja ovat niistä huolimatta edenneet elämässä eteenpäin.

Aiemmin en ole kokenut kuuluvani mihinkään, ulkopuolisuuden tunne on ollut läsnä elämässäni päivittäin. Hyviksen tarjoaman työympäristön myötä tunnen kuuluvani johonkin, olevani arvokas. Yksinäisyyden tunteeni on vähentynyt ja olen toiveikas tulevaisuuden suhteen. Mielenterveyden haasteista keskusteleminen on lisännyt yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä vähentänyt mielenterveyden haasteisiin liittyvää häpeäleimaa.

 

Mielenterveysongelmiin liittyvä häpeä

Mielenterveysongelmiin liittyy valitettavasti yhä stigmoja eli leimautumista. Tällä tarkoitetaan ei-toivottua sosiaalista leimautumista, joka voi aiheuttaa häpeää, kärsimystä ja itsearvostuksen vähenemistä (mielenterveystalo.fi). Tämä voidaan nähdä esimerkiksi niin, että mielenterveyskuntoutujaa pidetään tietynlaisena: kyvyttömänä osallistumaan yhteiskuntaan, kykenemättömänä työelämään tai sosiaalisesti eristäytyneenä. Stigman tunnetta voivat vähentää kontaktien etsiminen uusista harrastuksista ja pääseminen mukaan arkielämään. Näitä häpeäleimoja tulisi aktiivisesti purkaa ja tätä voidaan tukea aiheesta puhumalla sekä tiedottamalla.

Itsekin tiedostan kantavani kyseistä häpeäleimaa ja aiemmin ajattelin, että en ole kykeneväinen kodin ulkopuoliseen elämään. Kuitenkin pienin askelin olen löytänyt omia voimavarojani sekä uskaltautunut takaisin ihmisten pariin. Hyvän mielen talo on vapaaehtoistyön väylänä ollut kannustava, tukeva sekä toiminut muistuttajana omista voimavaroistani. Helposti täysillä paahtavana persoonana saatoin huomata löytäneeni itseni hautautuneena töiden alle. Onneksi vapaaehtoisena on mahdollista opetella myös kieltäytymään, kaikkea ehdotettua ei kannata ottaa vastaan. Oppiessaan tunnistamaan omia voimavarojaan, rajojaan ja saadessaan onnistumisen kokemuksia voi myös huomata pikkuhiljaa pääsevänsä erilleen häpeän tunteesta.

 

Yhdessä myös etänä

Ihmiselle on luontaista ja tärkeää kuulua johonkin. Yhteisöllisyyden kokemus syntyy helpoiten sellaisten ihmisten välille, joilla on yhteisiä kiinnostuksen kohteita sekä samankaltainen elämäntilanne. Jo pienessä mittakaavassa ihminen tarvitsee yhteisöllisyyttä ja kuuluu esimerkiksi omaan perheeseen. Yhteisössä ihmiset viihtyvät toisensa seurassa ja nauttivat yhteisestä tekemisestä. Tästä laajennettuna mielen hyvinvointia edistävää on kuulua kaveriporukkaan tai esimerkiksi työyhteisöön. Yhteenkuuluvuuden tunne lisää mielen hyvinvointia ja vahvistaa itsetuntemusta.

Vapaaehtoistyö siis lisää mielen hyvinvointia monella eri osa-alueella. Erityisesti näin korona-aikana on yhteisöllisyydestä tullut entistä tärkeämpää ja samassa tilanteessa olevien ihmisten kohtaaminen voi olla haastavaa. Kuitenkin onneksi haastavat tilanteet ovat kannustaneet luoviin ratkaisuihin: verkossa työskentely on yleistynyt ja myös erilaisia ryhmätoimintoja on siirtynyt verkkoon. Toivotaan, että tulevaisuudessa voisimme pitää mahdollisimman paljon yhtä ihan kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa, sekä myös etänä verkossa.

 

Avoimista vapaaehtoistyön tehtävistä voit lukea Hyvän mielen talon sivuilta tai olla suoraan yhteydessä Hyvän mielen talon työntekijöihin.

https://www.hyvanmielentalo.fi/toiminta/vapaaehtoistoiminta/avoimia-vapaaehtoistoiminnan-tehtavia.html

 

Kirjoittaja on Hyvän mielen talon vapaaehtoinen Tanja Portimo.