Kokemuksen silmin mukana koulutuksessa

Näkökulmia psykiatrian eettisiin kysymyksiin –koulutus Pohteella

OYS Psykiatria järjesti huhtikuun alussa psykiatrian eettisiin kysymyksiin liittyvän koulutustilaisuuden psykiatristen potilaiden hoitoon ja kuntoutukseen osallistuville työntekijöille. Myös Hyvän mielen talon kokemusasiantuntijoita oli pyydetty mukaan, ja olinkin yksi kolmesta kokemusasiantuntijasta, jotka koulutukseen Hyvikseltä osallistuivat. 

Muutamaa viikkoa ennen koulutuspäivää pidimme suunnittelupalaverin Hyvän mielen talolla psykiatrin ja sosiaalityöntekijän kanssa. Kävimme silloin läpi koulutuspäivän sisältöä, ja aloimme suunnitella eettistä pohdintaa herättävää tapausesimerkkiä, jota työstettäisiin koulutuksen ryhmätöissä.

Koulutus järjestettiin Peltolassa luentosalitiloissa, ja minusta olikin kerrassaan jännittävää astella sisään koulutusrakennukseen, kun yleensä olen kulkenut sisään ainoastaan psykiatrisen päivystyksen ovesta. Hetkeksi piti aivan pysähtyä sairaalarakennusten keskelle pihalla, ja todeta, että näin ne asiat vain ajan kanssa saavat uusia ulottuvuuksia!

Koulutuksen tavoitteena oli psykiatrisen työn arjen eettisten kysymysten näkyväksi tuominen ja monialainen ratkominen, ja eettisestä stressistä aiheutuvan kuormituksen väheneminen työntekijöillä. Aivan aloin sitä miettimään, että tottahan hoitajat ja lääkärit painivat mielessään eettisten kysymysten parissa työssään, jotenkin sitä ei vain ole osannut aiemmin niin mieltää. Näin se kuitenkin on.

Kokoonnuimme luentosaliin puoliltapäivin, edessä neljän tunnin mielenkiintoinen koulutussessio. Alkupuheiden jälkeen oli mielenkiintoinen luento historiantutkijalta, joka oli perehtynyt psykiatrisen hoidon historiaan, ja kertoi meille eri aikakausien käytännöistä psykiatrisessa hoidossa. Onneksi elämme tätä aikaa, emmekä niitä aikoja, kun tehtiin erittäin rankkoja ja kärsimystä aiheuttavia toimenpiteitä!

Koulutus eteni ryhmätöihin, joissa pohdimme meille annettujen kysymysten pohjalta tapausesimerkkiä ja sen herättämiä eettisiä kysymyksiä. Ryhmässä, jossa olin mukana, oli lisäkseni aikuissosiaalityöntekijä, lasten ja nuorten sosiaalityöntekijä, ja kaksi psykiatria. Oli ihan erityistä saada keskustella koulutusaiheista heidän kanssaan, esittää omia ajatuksia ja näkemyksiä aiheesta, olla tasavertainen keskustelija ja oppija heidän kanssaan. Tuntui hyvältä ja oikealta! 

Ryhmätöiden anteja purettuamme, ja niistä keskusteltuamme, aloitettiin paneelikeskustelu. Me kokemusasiantuntijat osallistuimme paneeliin. Meidän lisäksemme siinä oli mukana psykiatrian ylilääkäri ja psykiatri, sekä sosiaalityön vastuuyksikköpäällikkö ja historian tutkija. Yleisö esitti meille kysymyksiä ja käytimme puheenvuoroja tasaisesti, oli oikein hyviä kysymyksiä, esimerkiksi siitä, milloin avohoito on riittävää, milloin tarvitaan osastohoitoa, kuinka paljon ja millä tavalla lääkäri voi kärsimystä lievittää, pitäisikö psykiatrisia häiriöitä ja päihdehäiriöitä hoitaa kokonaisuutena vai erikseen, milloin tarvitaan tahdosta riippumatonta hoitoa, ja mitä eettisiä ongelmia siihen liittyy, kuinka vahva potilaan itsemääräämisoikeus on, ja koituuko siitä toisinaan ongelmia potilaalle itselleen.

Oli todella mielenkiintoista ja mukavaa osallistua paneeliin, ja koulutukseen kokonaisuudessaan! Minulle kokemusasiantuntijana koulutukseen osallistuminen toi tietoa, herätti omaa pohdintaa, lisäsi varmuutta kokemusasiantuntijana toimimiseen, aikaansai hyvän mielen ja tunteen, että olen tekemässä juuri oikeita asioita, joista on hyötyä sekä itselle, että myöhemmin muille ihmisille toteuttaessani kokemusasiantuntijatehtävää. 

Iso kiitos osallistumismahdollisuudesta tähän koulutukseen!

Anniina Holma-Suutari
Kokemusasiantuntija 
Hyvän mielen talo, Oulu