Julkaistu 01.02.2022 Yksinäisyyden muurit Sosionomiharjoittelija Tuuli Kalliainen kirjoittaa yksinäisyyden kokemuksista Yksinäisyyden muurit Etätyöt, etäjoogat, etädeittailu, etä sitä etä tätä… Näinä aikoina ihmiskontaktit tapahtuvat suurelta osin etänä. Etäily voi tuoda etäisyyden ja yksinäisyyden tunteita, kun ihmisiä ei pääse tapaamaan kasvotusten vallitsevista olosuhteista johtuen. Kulttuurissamme ylipäätään korostetaan yksin pärjäämistä: ”jokainen on oman onnensa seppä”. Ajatellaan, että oman haavoittuvuuden myöntäminen on heikkoutta. Sitä se ei kuitenkaan ole. Elämässä on erilaisia rooleja ja on aikoja, jolloin itse tarvitsemme tukea ja aikoja, jolloin saatamme kannatella jotakuta toista. Itse olen kokenut eniten pelkoa ja tunnetta yksinäisyydestä, kun muutin muutama vuosi sitten työn perässä melko pienelle paikkakunnalle, jossa en tuntenut etukäteen ketään. Pelko siitä, että en tutustuisi keneenkään, ja että viettäisin vuoden melkeinpä täysin yksin, oli musertava. Onnekseni kuitenkin pääsin tutustumaan ihmisiin, enkä loppujen lopuksi joutunut viettämään vuotta yksinäisyyden muurien sisällä pienessä yksiössäni. Se vaati sekä omaa aktiivisuutta että ystävällisyyttä muiden ihmisten puolelta. Monenlaista yksinäisyyttä Yksinäisyys on yksilöllinen kokemus; ihminen voi olla yksinäinen vaikkapa parisuhteessa tai kavereiden ympäröimänäkin. Yksinäisyys on kuulumattomuuden tunnetta, ja tarve kuulua johonkin on hyvin inhimillistä. Yhteiskunnallinen status, varakkuus tai koulutus eivät suojaa yksinäisyydeltä. Yksinäisyyttä on ahdistava ja lamaannuttavakin tunne siitä, että ei ole ketään, johon olla yhteydessä. Ei ketään, jonka kanssa jakaa ajatuksia, iloja ja suruja. Ei ketään, jonka kanssa käydä kävelyllä, kahvilla tai elokuvissa. Ei ketään, jolle soittaa ihan muuten vain. Yksinäisyys voi olla hetkellistä, pidempiaikaista, tai jopa elämän mittaista. Yksinäisyydestä saattaa tulla pitkittyessään jopa osa identiteettiä – yksinäisen voi olla vaikeaa kuvitella muunlaista todellisuutta. Hän saattaa rakentaa itselleen yksinäisyydestä ja yksinolosta suojamuurin, eikä uskaltaudu sieltä helposti pois. Hän voi kokea ristiriitaisena sen, että toisaalta tottumissyistä haluaa pysytellä omissa oloissaan, mutta samalla toivoisi, että joku löytäisi hänet muuriensa takaa. Ihminen saattaa verrata itseään ja saavutuksiaan muihin. Tämä voi luoda yksinäisyyden tunnetta, kun ”muut menevät ja tekevät” ja itse junnaa paikallaan tai ottaa takapakkeja. Takapakit kuuluvat elämään, eikä takapakkeja kokeva ihminen ole todellisuudessa ainoa, joka niitä kokee. Tunne siitä, että on jollain tapaa poikkeava, ja vieläpä väärällä tavalla, voi tuntua musertavalta. Kannattaakin kuunnella itseään ja toiveitaan, eikä verrata itseään muihin. Anna itsellesi aikaa kirjoittaa omannäköistäsi tarinaa. Muutos on mahdollista Negatiivinen käsitys itsestä voi toimia eristäjänä muista ihmisistä. Ehkäpä oma sisäinen puhe on niin negatiivissävytteistä, että ei koe ansaitsevansa muuta kuin yksinäisyyden. Mieli saattaa junnata samoissa ajatuksissa ja rajoittaa käsitystä siitä, millaisia mahdollisuuksia todellisuudessa olisi. Jos kokee, että on aina ollut yksinäinen, voi olla vaikeaa edes yrittää irrottautua yksinäisyyden kahleista. Muutos on kuitenkin mahdollista. Haastan sinut ottamaan yhteyttä läheiseesi. Jos et itse koe olevasi yksinäinen, niin läheisesi voi kokea tietämättäsi yksinäisyyttä. Jos koet olosi psyykkisesti kuormittuneeksi ja toivot juttukaveria, niin vinkkinä seuraavat Hyvän mielen talon toiminnot: Hyvän mielen talon chatit Tukinetissä: https://tukinet.net/toimijat/hyvan-mielen-talo-ry/ Toivo-vertaistukisovellus: https://app.mesensei.com/guest/start Keskustelut Hyvän mielen talon työntekijöiden kanssa: Lapsiperheiden asioissa yhteydenotot perhetyöntekijöihin: Mervi Kauppinen 044 408 1131 ja Henry Kaspala 044 334 6138 Jos olet huolissasi läheisesi tilanteesta ja omasta jaksamisestasi, ota yhteyttä omaistyöntekijään 041 540 2354/Piia Saraspää. Tukea nuorille aikuisille (18-35-vuotiaat) Mielipaletti-työntekijät: Ella Sohlo 044 334 6141 ja Johanna Verhiö 044 311 4140. Keskustelut vertaistukihenkilön kanssa (tällä hetkellä ainoastaan etänä) Vertaiskeskusteluajan varaaminen Kahdenkeskistä vertaistukea mielenterveysomaisille/-läheisille Omaistyöntekijä Piia Saraspää, 041 540 2354, piia.saraspaa@hyvanmielentalo.fi Kahdenkeskistä vertaistukea mielenterveyden ongelmista omakohtaista kokemusta omaaville Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Jenni Tulppo, 044 901 7212, jenni.tulppo@hyvanmielentalo.fi Kirjoittaja on Hyvän mielen talon sosionomiharjoittelija Tuuli Kalliainen.
