Fantasiaa

Petra Tuomisen runoja

 

Pieni Heppa kiireinen juoksi aidan takaa, hyppäsi siihen lammelle makaan.

--------------

Tuskin minä siua ymmärsin oudon maun muutosten peltiä mä taon.

--------------

Pääsiäinen, se vihreä ruoho tipujen tanssi on kuin luonnon oma valssi.

--------------

Kaksin aina kaunihimpi riipaise ruusujen sekaan.

--------------

Mitä kuulinkaan olet jo rakas, kulta semmoinen pieni ja pörröinen.

--------------

Kuusi kissaa vikkelästi vinkaa silmää minä otan kopin onhan se täyttä pilkkaa.

--------------

Kymmeneen mää lasken, hiiri peltoineen se lähtee.

--------------

Kiviä taskussa, simpukoita päässä mää oon ihan kunnon säässä.

--------------

Lapiolla maata kaivoin, katseeni vangitsi puunhakkaajan aito metsänhenkinen kaivo.

--------------

Eri pari sukat laitoin, juoksin varaa karkuun kukkulan Kelloon, oikeaan kauppakeskus Selloon.

--------------

Tyttö pikkuinen sekä ystävä kissa juoksivat matkan pitkän todella mustan elämän sillan.

--------------

Luulin ja kaipaan häntä niin, tunteisiin luulen niin.

--------------

Monta vuotta, monta asiaa, tunnetta ja rakkauden menoa merenrannalta kivikosta toiseen.

--------------

Koira leikkii ja haukkuu. Tahtoo tulla uudelleen sun luo salkkuun.

--------------

Minä ja sinä, rakkaus polttaa meitä ei sentään niitä hehkeitä.

--------------

Kuu ja tähti vaeltaa ja lentää takasi minkä ehti.

--------------

Vuosi  kulunut jo siitä kun toit avaimet takaisin ja se siitä.

--------------

Luulen ja laulan yhtä aikaa todella se vasta on taikaa.

--------------

Kesä heinä kuultava, lummen lehti on suuhun tuultava.

--------------

Muisti mikä virkistää, tahtoo meitä taas tirkistää.

--------------

Tyttö ja poika vuodessa oppi, ettei tule vuodesta floppi.

--------------

Kaksi ja kolme mä lasken, sivutan siitä viikon tähdet.

--------------

Kaunis ja hullu yhtä aikaa, muuttaa et voi mua vaikka sulla ois kilo taikaa.

--------------

Lapset pienet vanhan kuistin pihalla luulien että ei naapureita saa oikeasti vihata.

--------------

Orava ja pieni kilpikonna, sulassa sovussa jakaa pähkinät, selvittäen vuosien pituiset kährämät.

--------------

Elämä kantaa, muuttolintujen lailla aivan lähellä se kaipas.

--------------

Laiva liipuu merellä, kapteeni huudahtaa ja maiseman maalaa ja seivästää.

--------------

Kissojen yössä mää liikun, ja saan siitä pienen siivun.

---------------

Muisto vahva mua kutkuttaa vuosienkin jälkeen se mieleen lässähtää.

---------------

Kolme marsun poikasta ja koira kulkee tietä ja huomaa kissan joka tahtoo olla Wishkas.

--------------

Kymmen rautaa tulessa, en kestä se yksi juttu oli vuosia lumessa.

--------------

Jälkeen päin vasta muistin, se oli oikea valituskin.

--------------

Onni kuin hunaja valuu pois tai pysyy purkissa.

--------------

Vuosien jälkeen sama kehto kuin linnassa asuva noitien lehto.

--------------

Kiire vai se hitaus? Kumpi on valttia tässä tunteiden vuoristojen elämässä.

--------------

Joutsenet kauniisti kiiltää vuosien toivotusta siintää.

--------------

Kukkia mää seppeleeseen kerään niittyjen päällä voimia kerään.

--------------

Kukko kiekuu ja navetan asukit laulaa samalla kun mää selvästi joessa kauhoon.

--------------

Nurmella juoksen vuosien jälkeen kuin vanhaan aikaan ja lauluja vaan soivaan.

--------------

Tähdet kirkkaat kertokaa mulle sävel tuo joka kirkkaana soi.

--------------

Auringonkukka kukoistaa taas ja tahdon kaiken teille tämän kautta valoittaa.