Hyviksen kohtaamispaikkatoiminnan tulokset ja vaikutukset näkyviksi TVS-raportoinnin myötä

Hyviksen kohtaamispaikkatoiminnan tulokset ja vaikutukset näkyviksi TVS-raportoinnin myötä

25.04.2019

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA edellyttää, että avustuksen saajat arvioivat toimintansa tuloksellisuutta säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Tänä vuonna STEA pyysi tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksen (TVS) noin 300:lta Ak-avustuskohteelta (kohdennettu toiminta-avustus), joista yksi oli Hyvän mielen talon kohtaamispaikkatoiminta. Kohtaamispaikkatoiminnan tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys vuosilta 2017-2018 valmistui maaliskuun lopussa työntekijöiden yhteistyönä eri sidosryhmiltä kerättyjen seuranta- ja palautetietojen pohjalta. TVS-tietoja kokosivat ja arvioivat kohtaamispaikkatoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat työntekijät Piia Saraspää, Päivi Heikkilä, Päivi Isojärvi, Ritva Hiltunen ja Jenni Tulppo.

TVS-raportoinnissa koottiin yhteen niin työntekijöiden, vapaaehtoisten, eri kohderyhmien kuin yhteistyökumppaneiden näkemykset ja kokemukset olohuone-, vertais-, vapaaehtois-, kokemus- ja koulutustoiminnasta sekä näiden tuloksista ja vaikutuksista. Kokemukset näiltä eri sidosryhmiltä olivat kokonaisuudessaan melko samansuuntaisia, toisiaan vahvistavia.

Palautteet tukivat vahvasti sitä, että toiminnan kohderyhmät (mielenterveyskuntoutujat, omaiset ja muut psyykkisesti kuormittavassa tilanteessa olevat) ovat löytäneet selviytymiskeinoja ja saaneet voimavaroja arkeensa ja tätä kautta oma hyvinvointi on kohentunut. Olon helpottuminen on merkinnyt ihmisille mielialan rauhoittumista ja vakautumista, kohenemista tai toiveikkaampaa mielialaa. Yleisesti toimintaan osallistuneet ovat kokeneet myös yksinkertaisesti saaneensa "hyvän mielen". Osallistuminen ja kokemukset omasta tarpeellisuudesta ovat tukeneet itseluottamuksen ja itsetunnon kohentumista. Kokemukset omasta pystyvyydestä ja onnistumisesta, uusien asioiden kokeileminen ja omien vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen ovat olleet keskeisiä tuloksia erityisesti vapaaehtois- ja kokemustoiminnassa. Monessa toimintamuodossa keskeinen merkitys on ollut sisällön saamisella omaan arkeen ja osallistumismahdollisuuksien saamisella; mielekäs ja merkityksellinen tekeminen on ollut tärkeä hyvinvointiin vaikuttava tekijä.

Merkittävimpänä toiminnalla aikaansaatuna hyvinvointimuutoksena sidosryhmiltä kerätyn palautetiedon pohjalta nousi sosiaalisen toiminnan ja osallistumisen lisääntyminen. Toiminnasta on saatu huomattavaa lisää omaan sosiaaliseen elämään. Kohtaamispaikka ja sen toiminnot ovat mahdollistaneet myönteisiä kohtaamisia ihmisten kanssa. Kokemukset yhteisöllisyydestä, johonkin kuulumisesta, vuorovaikutuskokemukset ja ihan vain yhdessäolo ovat olleet monelle tärkeitä. Toimintoihin osallistuneet ovat saaneet uusia tuttavuuksia ja jopa ystäviä itselleen, joiden kanssa osa viettää aikaa myös yhdistyksen toiminnan ulkopuolella. Näin ollen yksinäisyyteen on saatu helpotusta. Sosiaaliset taidot ovat myös parantuneet toimintaan osallistumisen myötä. Sosiaaliseen vuorovaikutukseen on saatu rohkeutta ja vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet, mikä luonnollisesti edelleen vahvistaa sosiaalisen toiminnan ja osallistumisen lisääntymistä.

Palautteiden pohjalta voitiin myös todeta, että käsitykset mielenterveysongelmista ja -häiriöistä ovat muuttuneet esim. siinä, että näkemykset mielenterveyskuntoutujista ja -omaisista ovat olleet myönteisempiä. Koulutus- ja kokemustoiminnan myötä on saatu myös rohkeutta ottaa esille mielenterveyshäiriöihin liittyviä asioita. Nämä kokemukset tukevat sitä, että toiminnalla on voitu jossakin määrin vähentää myös mielenterveysongelmiin liittyviä stigman kokemuksia.

Näiden onnistumisten, myönteisten tulosten ja vaikutusten pohjalta on hyvä suunnata katsetta tulevaan ja tarttua myös uusiin tuuliin. Vaikka toiminnassa on paljon hyvää säilytettävää, niin myös kehittämisen kohtia ja tarpeita riittää. Yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa tullaan jatkamaan ja juurruttamaan. Vertaisvapaaehtoiset/kokemustoimijat tukevat osastoilla olevia potilaita ja omaisia vertaisryhmissä, vertaistukihenkilöinä ja perhe-/järjestökahviloissa. Mm. koulutustoimintaa, omaistoimintaa ja ryhmätoimintaa jalkautetaan erityisesti vapaaehtois-/kokemustoimijoiden toteuttamana toimitilojen ulkopuolelle, esim. hyvinvointipisteille ja asukastuville. Tämän kautta kohderyhmiä lähestytään itse aktiivisesti ja tavoitetaan uusia toiminnasta hyötyviä henkilöitä. Hyvän mielen talon toimintaan ja kävijöihin tutustuttavaan uusien kävijöiden "sisäänheittoryhmään" kehitetään ryhmämalli. Hallituksen jäsenten kanssa tehdään yhteistyötä kummitoiminnan muodossa hyödyntäen myös heidän osaamistaan/vahvuuksiaan. Luottamushenkilöt jalkautuvat työntekijöiden/vapaaehtoisten pareiksi mm. retkille ja tapahtumiin, yhteistyöverkostoihin ja asiantuntijapuheenvuorojen pitäjiksi mm. omais- ja vapaaehtoistoimintaan. Mm. näillä suunnitelmilla on hyvä jatkaa kohden tulevaa – yhdessä tehden ja suunnitellen niin teidän jäsenten, kävijöiden, vapaaehtoisten kuin yhteistyökumppaneiden kanssa.

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Jenni Tulppo

Takaisin blogikirjoituksiin

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: