Tietoa yhdistyksestä

Rahoitus ja jäsenmäärä

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) tukee toimintaa ja vuodelle 2018 myönnetyt avustukset ovat yhteensä 472 000 euroa. Yhdistyksellä on noin 780 jäsentä, joista 28 on yhteistyöjäseniä.

Perustamishistoria ja toiminnan kehittyminen

Hyvän mielen talo ry:n perustava kokous pidettiin joulukuussa 1989. Yhdistyksen nimeksi tuli tuolloin Oulun seudun psykiatristen potilaiden omaiset ry.


Oulun alueella oli ollut muutaman vuoden ajan psykiatristen potilaiden omaisten vertaisryhmätoimintaa, jota diakoniatyö oli tukenut. Omaiset olivat pääasiassa pitkäaikaissairaiden, aikuisten lasten vanhempia ja jossain määrin myös puolisoistaan huolehtivia omaisia. Omaisten tilanne liittyi suomalaisen hoitojärjestelmän murrokseen, jossa purettiin sairaalapaikkojen määrää ja pyrittiin siirtämään hoidon painopistettä avohoitoon. Useiden näkemysten mukaan tässä ei 1980-luvulla onnistuttu riittävällä tavalla ja erityisesti omaisten hoitovastuulle kotiutui sairaalahoidosta tukea tarvitsevia perheenjäseniä avohoitopotilaina.
Hyvän mielen talo ry perustettiin auttamaan omaisia vertaistuen keinoin ja myös edistämään psykiatrisen hoidon tilannetta. Käytännössä toiminta perustui vertaisryhmätoimintaan, yhteistyöhön muiden mielenterveysjärjestötoimijoiden kanssa sekä vaikuttamistoimintaan, jossa viestinnän keinoin yritettiin tuoda esille toisaalta psykiatristen potilaiden hoidon ongelmia ja toisaalta omaisten tuen tarvetta.

Alkuvaiheen toiminnassa painottui ns. kansalaisyhteiskunnan äänen käyttäminen ja vaikuttamistoiminta. Ajatuksena oli, että päättäjiä ja suurta yleisöä on syytä valistaa ja kouluttaa tunnistamaan olemassa olevia ongelmia, jotta osattaisiin tehdä parempia päätöksiä ja suunnattaisiin tarvittavia resursseja asioiden kuntoon laittamiseen. Omaisten aseman huomioimisen lisäksi yhdistys paneutui myös kuntoutujien, silloin käytettiin sanaa potilaiden, aseman kohentamiseen mm. työtoiminnan avulla. Yhdistyksen nimi vaihtui vuonna 1992 muotoon: Omaiset mielenterveystyön tukena – Pohjois-Suomen yhdistys ry.

Omaisyhdistys käynnisti vuonna 1993 mielenterveyskuntoutujien työtoimintahankkeen yhteistyössä Oulun kaupungin työtoiminnan kanssa. Työtoimintaa jatkettiin vuosien ajan muovisaumaustyöpajana ja kahvila-lounasruokalatoimintana. Työtoiminnassa oli mukana erityisesti pitkäaikaissairaita mielenterveyskuntoutujia, jotka pystyivät tuottamaan osa-aikaisessa työssä laadukkaita myytäviä tuotteita ja palveluja. Toiminta jatkui vuoteen 2009, jolloin toiminta siirtyi Oulun kaupungin toteuttamaksi kuntouttavaksi toiminnaksi.

Kansainvälistä yhteistyötä

Vuosina 1995-2000 Hyvän mielen talo toteutti ESR-rahoituksella hankkeita, joissa oli mukana myös eurooppalaisia yhteistyöverkostoja. Hyvän mielen tiedotuskeskus –hankkeen myötä vuodet olivatkin erityisesti viestintään ja kampanjointiin keskittyvä ja (esi)ammatilliseen kuntoutumiseen liittyvien mallien oppimiseen liittyvä ajanjakso yhdistyksen toiminnassa.
Hyvän mielen talon toiminnallisena innovaationa oli potilas- ja omaisjärjestötoiminnan sijoittaminen saman organisaation sisään. Tyypillisesti Suomessa eri kohderyhmät olivat pitkään toimineet erillisissä järjestöissä. Myös erilaisella viestintään- ja kampanjointiin liittyvällä toiminnalla oli suuri merkitys jäsenistölle ja toimintaan osallistuville. Ihmisten mielissä vahvistui myös toiminnallisena ajatuksena ja ideana ”Hyvän mielen talo” –toiminta, jonka osana Tiedotuskeskuksen neuvontapalvelut herättivät kiinnostusta muissakin toimijoissa. Vuonna 2000 yhdistyksen nimeksi vaihtui: Hyvän mielen talo ry - englanniksi Cheerful House.

Projektikehittämisen aika

Seuraavalla vuosikymmenellä Hyvän mielen talo toteutti useita erilaisia projektihankkeita, joissa paneuduttiin tuki- ja neuvontapalvelujen kehittämiseen, kotikuntoutukseen ja asumisneuvontaan, auttavan keskustelun malliin, oma-apuun ja vertaistukeen perustuviin ryhmätoimintoihin, perhekuntoutukseen, kampanjointiin ja Prospect-koulutusohjelman Suomeen soveltuvuuden selvittämiseen sekä juurruttamiseen. Hankkeiden päärahoittajana toimi Raha-automaattiyhdistys.


- Kotikuntoutus –hanke (2000-2004)
- Hyvän mielen auttamispisteen käynnistäminen, Neljä vuodenaikaa –projekti (2001-2005)
- Asumisneuvonta (2003-2005)
- Toipumisen ja kuntoutumisen mahdollisuudet (2002-2006), jossa kehitettiin perhekuntoutus- ja kuntoutuskurssimalli sekä alueelliseen omaistoimintaan menetelmiä omaisryhmien ja omaisryhmänohjaajien toiminnan tukemiseksi.
- PROSPECT –koulutushanke (2004-2007)
- Perhekuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke (2005-2008), jossa kuvattiin mm. Hyvän mielen talon kuntoutumista tukevat ydintoiminnot, vertaistukeen perustuvat kurssimallit, asiakkaiden näkemyksiä ja tietoa hyödyntävä toiminnan arviointi sekä sopimuksellisuuteen perustuva yhteistyö muihin järjestötoimijoihin ja julkisen sektorin mt-palveluja tuottaviin tahoihin.
- Hyvän mielen viikko (2006-2008) ja hyvinvointia kulttuurista toiminta
- PROSPECT –juurruttamishanke (2008-2009)

Hankkeiden avulla kehitettiin henkilökohtaisen auttamisen toimintakäytännöt, ryhmämuotoinen toiminta, yhteisöllinen toiminta, viestintä- ja verkostoituminen, koulutuksellinen tuki ja verkostoyhteistyön käytännöt. Verkostomaista ja alueellista yhteistyötä kehitettiin yhdessä pohjoisen Suomen mielenterveysyhdistysten kanssa. Hyvän mielen talo perusti muiden toimijoiden kanssa Hyvän mielen verkoston ja julkaisi verkostolehteä 4-6 krt vuodessa. Lehden levikki oli noin 3000 kpl. Lisäksi verkoston jäsenet kokoontuivat vuosittain 2-3 päiväisille verkostopäiville ja muihin pienimuotoisempiin alueellisiin tapaamisiin.

2010-luvun toimintaa

Viime vuodet Hyvän mielen talo ry on keskittynyt perustoimintojensa ylläpitämiseen: yksilöllinen keskusteluapu, monipuolinen vertaisryhmätoiminta, vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja kokemustoiminta, tapahtumajärjestäminen ja yhteisöllinen toiminta ovat keskiössä.


Perustoimintojen lisäksi viime vuosien aikana on toteutettu erityisesti hyvinvointia kulttuurista –kokonaisuuksia mm. lahjoitusvaroin, Suomen kulttuurirahaston Myrsky-hankerahoituksella ja muilla pienillä avustuksilla. STEA-rahoitteisena on toteutettu Mielipaletti-hanketta, joka kohdennettiin alle 30-vuotiaiden tavoittamiseen taidetoiminnallisiin ja mielen hyvinvointia vahvistavaan toimintaan sekä vuonna 2018 KAAOS – kaupunkikehittämisen hankerahoituksella Mun kaupunki – vaikuttamisen reseptit toimintaa nuorille aikuisille.


Rahoituksellisesti Hyvän mielen talon toimintaan on kohdistui 2010-luvulla RAY-rahoitusten leikkauksia erityisesti neuvontapalveluihin ja alueellisen toiminnan resursseihin. Neuvontapalveluissa jouduttiin luopumaan sosiaalineuvonnasta, koulutusneuvonnasta ja työvalmentajien tarjoamasta tuesta. Alueellisessa toiminnassa loppuivat viestinnän henkilöstön työt, oma lehti, verkostopäivät ja monet muut tapahtumat.


Hyvän mielen talo ry:n kehittämishaasteet kohdistuvat tällä hetkellä siihen, minkälaisella maantieteellisellä alueella toimintaa voidaan toteuttaa. Maakunta ja sote-uudistuksen mukaiset toiminnalliset kehityssuunnat puoltaisivat sitä, että laajemmalla maantieteellisellä alueella toimivia järjestötoimijoita ja verkostomaista toimintatapaa arvostettaisiin riittävällä taloudellisellakin tuella. Mielenterveysongelmat ja psyykkiset sairaudet koskettavat laajasti eri-ikäistä väestöä ja monipuolisen, riittävän vahvan mielenterveysyhdistystoiminnan avulla toiminnoista voidaan saada synergiaetuja kokonaisuuden kehittämiseen.
Ihmisten huomion tavoittaminen järjestötoimintaan on jatkuvasti haasteellista ja vaatii sekä osaamista että sitkeää, pitkäjänteistä toimintaa. Jäsenmäärämme on pysynyt viime vuodet määrältään melko vakaana, hiukan alle 800 jäsentä ja vuosittainen vaihtuvuus noin 50 jäsentä.

Solja Peltovuori, toiminnanjohtaja
solja.peltovuori@hyvanmielentalo.fi
041 4667682