Mun kaupunki -hankkeen kokemuksia

Mun kaupunki -hankkeen kokemuksia

01.10.2018

Hyvän mielen talo toteutti keväällä 2018 KAAOS-projektina (Oulun kaupunkikehittämisen ESR-hanke) Mun kaupunki -kokonaisuuden, jonka tavoitteena oli nuorten voimavarojen tunnistaminen, nuorten vaikuttamishalun lisääminen ja mielipiteiden huomioimisen parantaminen, vertaistuen ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen sekä hankalien leimojen poistaminen mielen terveyteen liittyvien teemojen yhteydestä. Lisäksi hahmoteltiin uutta mikrovapaaehtoisuuden mallia Hyvän mielen talon käyttöön.
Mun kaupunki-projekti kokosi Vaikuta medialla ja Vaikuta taiteella ryhmät alle 29-vuotiaille sekä järjesti päiväleiritoimintaa projektin teemojen ympärille. Projektissa toteutettiin Mitä nää muuttaisit? -kirjoituskilpailu, neulekahvilatoimintaa sekä nuorten suunnittelema ja toteuttama yhteisöllinen juhla.

"Mitä nää haluat muuttaa? Miten lähiöön saadaan skeittiparkki tai nuorten hengailupaikka? Mistä kansanedustajat päättävät? Miksei nuorille ole töitä? Miten mielen pahoinvointia voidaan ehkäistä? Tällaisia teemoja hankkeessa mietittiin. Nuoret saivat mahdollisuuden tutustua viestintätoimintaan, Oulun asioista päättäviin valtuutettuihin ja heidän työhönsä vaikuttajina. Hankkeen taitavat työntekijät Virve Ahola ja Katri Aaltio työskentelivät nuorten kanssa työpajoissa ja tapaamisissa ja opastivat vaikuttamisen keinojen opiskeluun.

Mitä nää muuttaisit -kirjoituskilpailun ideat käyttöön

15-29–vuotiaille suunnattuun kirjoituskilpailuun saapui määräaikaan mennessä 40 kirjoitusta. Kilpailukutsussa ei ollut määritelty tekstin tyylilajia. Valtaosa saapuneista teksteistä oli mielipidekirjoituksia. Lisäksi joukossa oli blogipostaus kuvilla, sähköpostiviesti, muotoruno, 4 ranskalaista viivaa ja räyhäkäs poliittinen puhe. Osa teksteistä oli perinteisten tekstilajien ulkopuolella.

Kilpailun tuomaristossa olivat kaupunginvaltuutettu Hilkka Haaga sekä osallisuusvalmentaja Noora Mäkinen Oulun nuorisopalveluista. ”Aiheissa korostui entisten kuntakeskusten nuorten toiveet paremmista liikenneyhteyksistä, liikuntapalveluista ja ympäristön ylläpidosta.” Haaga kertoo. Mäkinen kuvailee raadin tehtävää haastavaksi: ”Erilaisia tekstejä oli vaikea arvottaa keskenään. Piti lukea monta kertaa ja keskustella. Paneutumalla löysi paljon uusia puolia teksteistä”. Raati koki haasteelliseksi myös sen, että kilpailu oli suunnattu lavealle ikähaarukalle. Iän vaihtelu näkyi teksteissä, käsittelytavassa ja aiheen valinnassa. ”Ei ole yhden elämänvaiheen nuoria. Joku kirjoitti harrastuksista ja toinen lamasta.” Haaga toteaa.

Nuoret kirjoittivat myös isoista aiheista, kuten sota ja köyhyys. Myös rasismi ja sukupuoli- käsite saivat nuoret kirjoittamaan: ”Suomessa on vähätelty rasismia esimerkiksi saamelaisia kohtaan ja kutsuttu sitä suvaitsemattomuudeksi.” eräs kirjoittaja toteaa. ”Onko sukupuoli nykyään kielletty? Onko äitien ja isänpäivän poistaminen jo liikaa? ”Mä toivoisin, että voitas vaan pitää kaikkii sukupuolii samanarvosina, oli ne mitä vaan. Muuten se menee yli.” perustelee toinen kirjoittaja näkemyksiään.

Mitä teksteissä ehdotettiin? Muutostoiveiden kohteina olivat harrastustoiminnassa urheilulajit, kuten ratsastus, jalkapallo ja kriketti. Roskaaminen oli suosittu aihe, samoin liikenneyhteydet ja teiden kunto. Pyöräteitä toivottiin lisää, parempia bussiyhteyksiä ja suoria lentoja ulkomaille. ”Joku ratkaisuehdotus löytyi suurimmasta osasta”, Mäkinen kertoo. Kuitenkin joukossa oli myös niitä, jotka eivät uskoneet muutokseen. ”Tällä menolla itsekin muuttaisin itseni pois Suomesta kuin muuttaisin mitään Suomessa.” eräs kirjoittaja toteaa.

Osallistujia mietityttivät myös mielenterveysasiat ja niihin liittyvät palvelut. ”Ensimmäiseksi mielestäni kaikkien oululaisten mielenterveyttä hoitavien ja tukevien tahojen, kunnan, kaupungin, terveydenhuollon ja järjestöjen, pitäisi kommunikoida enemmän keskenään ja pysyä tietoisina toisistaan. Toiseksi, tieto mielenterveys- ja virkistystoiminnasta on tuotava ihmisten saataville tehokkaammin ja tehtävä tutuksi sekä näkyväksi avun olemassaolo.” nimimerkki Varpunen kirjoittaa. Jotkut olivat rohkaistuneet kertomaan myös hyvin henkilökohtaisia asioita. ”Pahan olon pystyy tuntemaan lukiessa”, Mäkinen toteaa. Osa teksteistä kosketti kuvaannollisilla ilmaisuilla. ”Mikä saa ihmisissä jonkin liikahtamaan - ne eleet, joista saat itsesi tuntemaan ainutlaatuiseksi.”

Teksteistä löytyi niin pilkettä silmäkulmassa kuin valitustakin. Tekstit oli suunnattu yrittäjille, päättäjille, muille vertaisille ja muille nuorille. Joissain teksteissä katsottiin muutoksen lähtevän omasta itsestä. Haaga yllättyi siitä, kuinka paljon osallistujat olivat käyttäneet kuvia: ”Visuaalisuus yllätti. Tapa käyttää kuvia kiinteästi tekstin yhteydessä. Ajattelin multimediaa, tällä sukupolvella on sisäänrakennettu se, että asiat esitetään myös visuaalisesti.”

Kilpailun järjestäneen Mun kaupunki -projektin projektityöntekijä Katri Aaltio kertoo olevansa erityisen iloinen siitä, että niin suuri osa kirjoituksista jatkaa matkaansa eteenpäin. Haaga selvittää voiko harrastustoimintaan saada harkinnanvaraista toimeentulotukea. Haukiputaan ja muiden rantojen parannusehdotukset sekä toive nuorten oleskelupaikoista toimitetaan yhdyskuntajohtajalle. Idea nuorten ”tekemättömyyspuistosta” oli raadin mielestä tärkeä. Kuten kilpailuun osallistunut perusteli: ”Ulko-oleskelun paikoiksi nuoret toivovat puistoja. Erityisesti puistoja, jotka on tarkoitettu oleskeluun, eikä leikkimiseen kuten Haukiputaan puistot on.”

Joukkoliikennejaostolle lähtee nippu palautteita muun muassa Tyrnävän Murron huonoista bussiyhteyksistä. Hyvän mielen talon toiminnanjohtaja vie eteenpäin viestin mielenterveyspalveluiden yhteistyöstä. Pienemmän paikkakunnan nuorisotoimelle lähtee idea, jossa toivotaan grilliä Tupokselle. Lisäksi osalle kirjoittajista lähetetään tekstien sisällön perusteella henkilökohtainen vastaus, jossa nuorille kerrotaan lisää heidän oikeuksistaan muun muassa tehdä kesätöitä. Kalevalle raati haluaa lähettää juttuvinkin: Eräs nuori kirjoitti siitä, miten toisissa kouluissa hupparin ja hupun käyttö on sallittua, toisissa ei. Pukeutumiseen puuttuminen on vallankäyttöä. Millä perusteilla Oulun kouluissa puututaan oppilaiden pukeutumiseen?

Kilpailun voittajat julkistettiin 28.6.2018 HYMY- Hyvän mielen Street festivaaleilla Hollihaan puistossa. Lämmin kiitos projektin taitaville työntekijöille Virvelle ja Katrille, joka jatkaa luovien menetelmien ohjauksen tuntityön tehtävissä Hyvän mielen talolla tänä syksynä ja järjestää toimintaa mm. tulevalla Mielenterveysviikolla 19.-25.11.2018.

Nimimerkki Varpusen kirjoitus on luettavissa Hyvän mielen talon blogipalstalla tästä

Lisätietoa: Solja Peltovuori, solja.peltovuori@hyvanmielentalo.fi ja 041 4667682

Takaisin blogikirjoituksiin